OMAN TYÖN IDEOINTI

Näinkin voi ideointi ja kuvan rakentaminen edetä: 

1. Esimerkkihenkilömme valitsee ensin lähtökohdan taiteelliselle työskentelylleen korttipakasta ”Taideteon lähtökohta”
2. Sitten kuvan tunnelman korttipakasta ”Tunnelma”
3. Kuvailmaisun keinoja toteuttamista varten
4. ja yhden inspiroivan sattuman.

• Kannattaa pysähtyä rauhassa kuvittelemaan jokaisen valinnan jälkeen.
• Valinnat voi tehdä tarkkaan harkiten tai arpomalla, jolloin sattuma saattaa entisestään vauhdittaa kuvallista ajattelua.  Esimerkiksi lähtökohdaksi voisi arpoutua ”Muisto”, jonka tunnelma on ”Riehakas, rohkea ja voimaantunut”.
• Kuvailmaisun keinojen valintaa voisi jatkaa harkiten, riehakasta tunnelmaa korostavia keinoja voisivat olla ”Diagonaalinen sommittelu”, ”Alakulmakuva” ja ”Puolikuva”.
• Materiaaleja työn toteuttamiseen on runsaasti valittavana, esimerkkihenkilömme saattaisi vaikkapa haluta kokeilla ”Kuivapastelliliituja”. Tämä tekniikka on värillinen, siispä ideoinnin avuksi arvotaan tai valitaan tietoja värien käytöstä.
• Väripakasta sattuu löytymään aiheeseen sopiva vaihtoehto: ”Väririnnastus poimittu valokuvasta”. Esimerkkihenkilömme innostuu selaamaan kännykästään löytyviä valokuvia, joissa olisi muistikuvaan sopiva väriasteikko. 

Toki tehtävässä käytettävät materiaalit voivat olla opettajan valitsemat, kaikille samat, esimerkiksi lyijykynät tai hiili. Jolloin värikorttien sijaan oppilas selailee ”Viivakortteja” ja ”Valöörikortteja”.

”Sattumakorteista” saattaa arpoutua ensivaikutelmalta outo ja mielikuvaan vaikeasti sovitettava asia. Mutta tällainen pieni ristiriita voi kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja tuoda kuvaan jotain, mitä ei olisi itse keksinyt, jotakin totutusta poikkeavaa ja siksi kiinnostavaa. Tällainen yllätys saattaa haastaa stereotypioiden ääreltä jonnekin uuteen.

Ehkä opettaja ohjaa oppilasta tutkimaan myös ”Arvokortteja”; löytyisikö asioita, jotka oppilas liittää aiheeseensa. Miten vaikkapa perhearvot tai luontoarvot teoksessa näkyisivät.

Entä kuvan konteksi? Jospa se ei olisikaan ”kuvistyö luokan seinällä” vaan olisi tarkoitettu johonkin muualle visuaalisessa ympäristössämme. Kansikuvana romaanissa? Painokuvana T-paidassa? ”Kontekstikorteista” löytyy apuja tähän. 

”Kuka katselee” korttipakassa on näkökulmakortteja. Ehkä esimerkkihenkilömme muisto onkin ajalta, jolloin hän oli päiväkoti-ikäinen. Entä jos kuvattavaksi valittuun muistoon liittyy vaikkapa oma mummi. Miltä sama muistikuva näyttäisi hänen silmin katsottuna?

Lopuksi esimerkkihenkilöämme voisi kannustaa sanoin kuvittele, luonnostele, anna inspiraation iskeä! 

Tässä esimerkkihenkilömme korttivalikoima. Oppilaan valitsemat ”Kuvailmaisun keinot” on aseteltu allekkain ”Diagonaalinen” -kortin alle eli kuvan sommittelu, kuvakulma, kuvakoko, väririnnastus, valööri ja tekstuuri.

Näyttää siltä, että syntymässä olisi kuivapastelliliiduin piirretty riehakas, perhearvoja ja luontoa kunnioittava lapsuusmuisto! Tunnelmaa luodaan mm. diagonaalisesti sommitellen. Ja kuulokkeet sattuvat näyttelemään jotain roolia kuvassa. Tai – ehkäpä teoksen yhteydessä onkin oikeat kuulokkeet. Mitä niistä voisi kuulua?

Ehkä tässä onkin syntymässä kuvataiteen päättötyö. Täällä lisää vinkkejä oman projektin tekoon ja teettämiseen.

Mielikuvaharjoitus 1:

Oppilaat arpovat neljästä valitsemastaan pakasta kortin. Arvonnan tulosta pohditaan hetken aikaa hiljaisuuden vallitessa. Sitten kerrotaan millainen kuva syntyisi, mistä se voisi kertoa. (T2, T3)

Mielikuvaharjoitus 2: 

Kolme korttia. Millainen kuva mieleesi tulee? Kerro tai luonnostele. (T3)

• Saman värin eri sävyt + muotoilija + symmetrinen + säästäväisyys
• Tummat valöörit + sommittelu kuvan reunoille + karhea tekstuuri + vihreä
• Matkalaukku + materiaali stensiili + muoto: valuva + kuvakulma silmän taso

Oman idean kehittelyssä ”Kuviskortit” toimivat samaan tapaan kuin tekoälysovellukset, jotka luovat kuvia ohjelmaan syötettyjen sanojen perusteella. Sillä erotuksella, että sanat löytyvät korteista ja nyt ”äly” on kuvan tekijän omassa päässä ja generaattorina toimii oma mielikuvitus, harkinta ja havainnot.
AI -sovelluksien käytössä kuvataiteen käsitteistön hallinta on hyödyksi. Tekoälylle voi kertoa millaisen kuvakulman, kuvakoon, tekstuurin jne kuvaansa haluaa. Kuviskortit toimivat ”tekoälykuiskaajana” ja kertovat millaisia prompteja tekoälylle voisi syöttää.

TUNNELMAKORTIT

Kuvataiteen tavoitteista T2 painottaa keskustelua, havaintojen sanoittamista ja T7 kuvien tulkintaa. Tunnelmakortit antavat lisää sanoja, joilla operoida, kun oppilaat osallistuvat keskusteluihin tai pohtivat oman työnsä tavoitteita. Korteissa on runkona kuusi perustunnetta eli Ilo, suru, viha, rakkaus, pelko, inho ja hämmästys lisättynä muutamalla variaatiolla, niin että tunnelmia on yhteensä 12 kpl. Kuva-aiheet ovat lähtöisin öljyvärimaalausten värikerroksista. Tunnelmakorttien lisäksi ”Kuviskortteihin” kuuluu myös paksu tunnepakka, yhteensä 108 pientä kuvittamatonta korttia.

Vihjeitä korttien käyttöön:

1. Ideointivaiheessaan oleva oppilas arpoo tai valitsee itselleen tunnelman. Tunnelmasanat johdattavat hänet kuvailmaisun keinojen valintaan: millaisia värejä ja muotoja käyttäisin saadakseni tietyn tunnelman, miten sommittelen rauhallisen kuvan, mitä materiaaleja valitsen, kun haluan että teoksesta tulee hämmästyttävä jne. Oppilas jatkaa tutkimalla taideteoksia tehden havaintoja taiteilijoiden käyttämistä kuvailmaisun keinoista. Millainen tunnelma on Mona-Lisa maalauksessa? Millaisilla kuvan keinoilla tunnelma on luotu? Millaisia elokuvailmaisun keinoja on käytetty kohtauksessa, joka on kaikkien mielestä jännittävä? Jos rakennuksen julkisivu näyttää sekavalta, millaisia muotoja siinä on?
2. Korttien graafista suunnittelua ja kuvitusta voi oppilaiden kanssa vapaasti kyseenalaistaa. Mitä värejä oppilas itse olisi valinnut kuvaamaan iloista tunnelmaa? Millaisia muotoja vihakorttiin? Entä voisiko jokin muu fontti kuvata sanaa rakastunut paremmin kuin mitä korteissa on käytetty?
3. Oppilaita voi innostaa keksimään omia tunnelmaa kuvaavia ilmaisuja. Jos jonkun mielestä tarkasteltavan teoksen tai hänen oman työnsä tunnelma on omin sanoin ilmaistuna vaikka ”röyheä”, voidaan yhdessä miettiä mihin kategoriaan tuo tunnelma voisi kuulua.
4. Taidetta tulkitessa katsellaan teoksia empaattisesti, eläytyen. Oppilas valitsee tunnelmakortin, joka hänen mielestään kuvaa teoksesta välittyvää tunnelmaa. Tai toisin päin: valitaan tunnelmakortti ja etsitään vastaava taideteos. Toki muissakin kuvatyypeissä, kuten uutiskuvissa tai mainoskuvissa löytyy tunnelmia tarkasteltavaksi.
5. Elokuvan katselun jälkeen oppilaat voivat aloittaa katselukokemuksensa reflektoinnin valitsemalla kortin, joka parhaiten kuvaa oloa, jonka elokuva on heissä herättänyt. Kortti vastaa siis kysymykseen “miltä nyt tuntuu”. Keskustelua jatketaan pohtimalla millä keinoin tunnelma on teokseen luotu ja miten se välittyy katsojalle. Voiko iloinen tunnelma elokuvassa tehdä katsojan surulliseksi? Miksi?
6. Tunteiden syntyä ja merkitystä sekä tunnetaitoja käsitellään useissa oppiaineissa uskonnosta terveystietoon, musiikista biologiaan. Tunteet ovat oivallinen monialaisten oppimiskokonaisuuksien teema.

20 Tunnelma_KORTIT_12kplLataa