OMAN TYÖN IDEOINTI

Näinkin voi ideointi ja kuvan rakentaminen edetä: 

1. Esimerkkihenkilömme valitsee ensin lähtökohdan taiteelliselle työskentelylleen korttipakasta ”Taideteon lähtökohta”
2. Sitten kuvan tunnelman korttipakasta ”Tunnelma”
3. Kuvailmaisun keinoja toteuttamista varten
4. ja yhden inspiroivan sattuman.

• Kannattaa pysähtyä rauhassa kuvittelemaan jokaisen valinnan jälkeen.
• Valinnat voi tehdä tarkkaan harkiten tai arpomalla, jolloin sattuma saattaa entisestään vauhdittaa kuvallista ajattelua.  Esimerkiksi lähtökohdaksi voisi arpoutua ”Muisto”, jonka tunnelma on ”Riehakas, rohkea ja voimaantunut”.
• Kuvailmaisun keinojen valintaa voisi jatkaa harkiten, riehakasta tunnelmaa korostavia keinoja voisivat olla ”Diagonaalinen sommittelu”, ”Alakulmakuva” ja ”Puolikuva”.
• Materiaaleja työn toteuttamiseen on runsaasti valittavana, esimerkkihenkilömme saattaisi vaikkapa haluta kokeilla ”Kuivapastelliliituja”. Tämä tekniikka on värillinen, siispä ideoinnin avuksi arvotaan tai valitaan tietoja värien käytöstä.
• Väripakasta sattuu löytymään aiheeseen sopiva vaihtoehto: ”Väririnnastus poimittu valokuvasta”. Esimerkkihenkilömme innostuu selaamaan kännykästään löytyviä valokuvia, joissa olisi muistikuvaan sopiva väriasteikko. 

Toki tehtävässä käytettävät materiaalit voivat olla opettajan valitsemat, kaikille samat, esimerkiksi lyijykynät tai hiili. Jolloin värikorttien sijaan oppilas selailee ”Viivakortteja” ja ”Valöörikortteja”.

”Sattumakorteista” saattaa arpoutua ensivaikutelmalta outo ja mielikuvaan vaikeasti sovitettava asia. Mutta tällainen pieni ristiriita voi kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja tuoda kuvaan jotain, mitä ei olisi itse keksinyt, jotakin totutusta poikkeavaa ja siksi kiinnostavaa. Tällainen yllätys saattaa haastaa stereotypioiden ääreltä jonnekin uuteen.

Ehkä opettaja ohjaa oppilasta tutkimaan myös ”Arvokortteja”; löytyisikö asioita, jotka oppilas liittää aiheeseensa. Miten vaikkapa perhearvot tai luontoarvot teoksessa näkyisivät.

Entä kuvan konteksi? Jospa se ei olisikaan ”kuvistyö luokan seinällä” vaan olisi tarkoitettu johonkin muualle visuaalisessa ympäristössämme. Kansikuvana romaanissa? Painokuvana T-paidassa? ”Kontekstikorteista” löytyy apuja tähän. 

”Kuka katselee” korttipakassa on näkökulmakortteja. Ehkä esimerkkihenkilömme muisto onkin ajalta, jolloin hän oli päiväkoti-ikäinen. Entä jos kuvattavaksi valittuun muistoon liittyy vaikkapa oma mummi. Miltä sama muistikuva näyttäisi hänen silmin katsottuna?

Lopuksi esimerkkihenkilöämme voisi kannustaa sanoin kuvittele, luonnostele, anna inspiraation iskeä! 

Tässä esimerkkihenkilömme korttivalikoima. Oppilaan valitsemat ”Kuvailmaisun keinot” on aseteltu allekkain ”Diagonaalinen” -kortin alle eli kuvan sommittelu, kuvakulma, kuvakoko, väririnnastus, valööri ja tekstuuri.

Näyttää siltä, että syntymässä olisi kuivapastelliliiduin piirretty riehakas, perhearvoja ja luontoa kunnioittava lapsuusmuisto! Tunnelmaa luodaan mm. diagonaalisesti sommitellen. Ja kuulokkeet sattuvat näyttelemään jotain roolia kuvassa. Tai – ehkäpä teoksen yhteydessä onkin oikeat kuulokkeet. Mitä niistä voisi kuulua?

Ehkä tässä onkin syntymässä kuvataiteen päättötyö. Täällä lisää vinkkejä oman projektin tekoon ja teettämiseen.

Mielikuvaharjoitus 1:

Oppilaat arpovat neljästä valitsemastaan pakasta kortin. Arvonnan tulosta pohditaan hetken aikaa hiljaisuuden vallitessa. Sitten kerrotaan millainen kuva syntyisi, mistä se voisi kertoa. (T2, T3)

Mielikuvaharjoitus 2: 

Kolme korttia. Millainen kuva mieleesi tulee? Kerro tai luonnostele. (T3)

• Saman värin eri sävyt + muotoilija + symmetrinen + säästäväisyys
• Tummat valöörit + sommittelu kuvan reunoille + karhea tekstuuri + vihreä
• Matkalaukku + materiaali stensiili + muoto: valuva + kuvakulma silmän taso

Oman idean kehittelyssä ”Kuviskortit” toimivat samaan tapaan kuin tekoälysovellukset, jotka luovat kuvia ohjelmaan syötettyjen sanojen perusteella. Sillä erotuksella, että sanat löytyvät korteista ja nyt ”äly” on kuvan tekijän omassa päässä ja generaattorina toimii oma mielikuvitus, harkinta ja havainnot.
AI -sovelluksien käytössä kuvataiteen käsitteistön hallinta on hyödyksi. Tekoälylle voi kertoa millaisen kuvakulman, kuvakoon, tekstuurin jne kuvaansa haluaa. Kuviskortit toimivat ”tekoälykuiskaajana” ja kertovat millaisia prompteja tekoälylle voisi syöttää.

SATTUMAKORTIT

Nämä kortit ovat kuvallisen ilmaisun apuna, jos tuntuu, ettei keksi mitä tehdä, havainnoida tai kuvata. Sattuma synnyttää assosiaatioita, joissa inspiraation siemen itää. Sattumakortin ilmestyminen käteen saattaa myös irrottaa stereotypioista. (T1, T2, T3, T4)

1 Surrealismia: Arvo itsellesi kaksi korttia. Tee teos! Tutki miten yllättävät asiat kohtaavat Rene Magritten ja muiden surrealistien teoksissa. (T7) Ks. ”Apuopettajana Magritte”
2 Näkökulmia aiheeseen: Ota kortti. Saat esim. “polkupyörän”. Ota toiseksi kortiksi näkökulmakortti. Se kertoo, kuka katselee. Kortissasi lukee “muotoilija”, “Picasso” tai “autoilija”. Mitä ja miten he näkevät polkupyörää katsellessaan? Piirrä! (T4, T9)
3 Lisäys: Olet tyytymätön keskeneräisen työsi äärellä. Kokeile miten erilaiset sattumakorttien asiat voisivat lisätä työsi kiinnostavuutta, hauskuutta, jännittävyyttä. Olet esimerkiksi maalaamassa talvimaisemaa. Sattumakortissasi lukee “lelu”. Mitä on tapahtunut, onko lelu pudonnut hankeen, jäänyt pihalle vai onko se pääosassa niin että maisema onkin vain tausta jollekin tapahtumalle. Mikä lelu mieleesi tulee? (T3, T4, T11)
4 Tekniikkaharjoitus: Valitse korttipakasta aihe. Valitse materiaalipakasta välineet ja materiaalit. Tee kolme erilaista kuvaa eri tekniikoin. (T4, T5)
5 Taiteen historiaa: Valitse sattumakortti ja ismikortteja, tee kuvia eri taidetyylein. (T7, T8, T9)
6 Muisto: Istukaa piirissä, jakakaa toistenne kanssa havaintoja ja muistoja korttien herättämistä asioista. Syntyy mielikuvia, joita ehkä voi hyödyntää omassa taiteilussa. (T2)
7 Visuaalisen alan ammatit: Etsi pakasta kortit, jotka kertovat muotoilusta, arkkitehtuurista ja muista aloista, joissa on tarvittu kuvataiteellista osaamista. (T8)
8 Installaation materiaaleina: Entä jos sattumakorttien esineet olisivat oikeasti läsnä teoksessasi eivätkä vain aiheina tai malleina? Voit koota korteista nykytaideteoksen tarvikeluettelon! Entä jos kortin esineitä olisikin monta samaa? Jos sinulle sattui tulemaan tuolikortti, voit suunnitella tai ryhmässä rakentaa installaation, joka rakentuu vaikkapa sadasta koulutuolista! Millaisia ajankohtaisia aiheita tällainen taideteos voisi saada katsojat ajattelemaan? (T4, T5, T10, T11)
9 Johtolanka: Opettaja on etukäteen perannut pakkaa valitsemalla kortit, joiden esineet tai materiaalit saattaisivat olla helposti löydettävissä tunnetuista taideteoksista. Kuka löytää ensimmäiseksi kellon (omenan, jäätelön, kengät…) opettajan näyttämästä teoksesta tai itsenäisesti tietyn taidemuseon sivustoa, taidekirjoja, taidepostikortteja tutkien. Jokaisella oppilaalla tai pienryhmällä on oma kortti tai jokaisella oppilaalla on sama ”johtolanka”. (T7)
10 Aineettomat asiat: Suurin osa sattumakorttien kuvista on esineitä. Etsi kortit, joissa on aineettomia asioita. Miten sinä tekisit ne näkyväksi? Keskustelkaa. (T2, T3)
11 Mielikuvitusharjoitus, elokuvakäsikirjoitus, tarinointi: Koko luokka osallistuu tarinan rakentamiseen niin että ensin valitaan kortti, josta tarina alkaa. Olipa kerran tunneli (harvinainen eläin, lelu ..) näkökulmakorteista valitaan/arvotaan päähenkilö. sitten kortti kerrallaan kukin oppilas lisää tarinaan jotakin.
12 Pelokas polkupyörä ja rohkea ruusu: Arvo sattumakortti ja sille pariksi tunnekortti. Kuvittele. Ja tee kuva tai näyttele!

16 sattumakortit_KORTIT72kplLataa