”Kuvailmaisun keinot” ovat kuvan tekemisen keskeisten käsitteiden kortisto, tietopankki ja muistin tuki. Käyttäessään vaikkapa käsitteitä sommittelu tai kuvakulma, opettajan ei tarvitse selittää. Hän voi näyttää. Ja oppilas ehkä käsittää paremmin, kun voi pitää näitä käsitteitä omissa käsissään.
Ja jos oppilaalle arpoutuu oman työn sommittelutavaksi vaikkapa ”symmetrinen”, hän saattaa kiinnostua näkemään mitä muita vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla eli motivoituu hetkeksi tutkimaan erilaisia sommitteluvaihtoehtoja. Tämäkin on yksi korttimuotoisen materiaalin etu: kiinnostuksen herättäminen ja havainnollisuus.
”Kuvailmaisun keinot” toimivat myös kuvien tarkastelussa, erityisesti formalistisen kuvatulkinnan apuvälineinä, kun tutkitaan ja sanoitetaan kuvan sommittelua ja värimaailmaa jne.
Jos tulostat kaksin kappalein kuvailmaisun keinot -kortteja, saat muistipelin opiskelun tueksi. Pelkät kuvittamattomat ”Kuvailmaisun keinot” -korttien kannet ovat käyttökelpoinen työkalu käsitteiden kertaamiseen.
Kannattaa pysähtyä rauhassa kuvittelemaan jokaisen valinnan jälkeen.
Valinnat voi tehdä tarkkaan harkiten tai arpomalla, jolloin sattuma saattaa entisestään vauhdittaa kuvallista ajattelua. Esimerkiksi lähtökohdaksi voisi arpoutua ”Muisto”, jonka tunnelma on ”Riehakas, rohkea ja voimaantunut”.
Kuvailmaisun keinojen valintaa voisi jatkaa harkiten, riehakasta tunnelmaa korostavia keinoja voisivat olla ”Diagonaalinen sommittelu”, ”Alakulmakuva” ja ”Puolikuva”.
Materiaaleja työn toteuttamiseen on runsaasti valittavana, esimerkkihenkilömme saattaisi vaikkapa haluta kokeilla ”Kuivapastelliliituja”. Tämä tekniikka on värillinen, siispä ideoinnin avuksi arvotaan tai valitaan tietoja värien käytöstä.
Väripakasta sattuu löytymään aiheeseen sopiva vaihtoehto: ”Väririnnastus poimittu valokuvasta”. Esimerkkihenkilömme innostuu selaamaan kännykästään löytyviä valokuvia, joissa olisi muistikuvaan sopiva väriasteikko.
Toki tehtävässä käytettävät materiaalit voivat olla opettajan valitsemat, kaikille samat, esimerkiksi lyijykynät tai hiili. Jolloin värikorttien sijaan oppilas selailee ”Viivakortteja” ja ”Valöörikortteja”.
”Sattumakorteista” saattaa arpoutua ensivaikutelmalta outo ja mielikuvaan vaikeasti sovitettava asia. Mutta tällainen pieni ristiriita voi kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja tuoda kuvaan jotain, mitä ei olisi itse keksinyt, jotakin totutusta poikkeavaa ja siksi kiinnostavaa. Tällainen yllätys saattaa haastaa stereotypioiden ääreltä jonnekin uuteen.
Ehkä opettaja ohjaa oppilasta tutkimaan myös ”Arvokortteja”; löytyisikö asioita, jotka oppilas liittää aiheeseensa. Miten vaikkapa perhearvot tai luontoarvot teoksessa näkyisivät.
Entä kuvan konteksi? Jospa se ei olisikaan ”kuvistyö luokan seinällä” vaan olisi tarkoitettu johonkin muualle visuaalisessa ympäristössämme. Kansikuvana romaanissa? Painokuvana T-paidassa? ”Kontekstikorteista” löytyy apuja tähän.
”Kuka katselee” korttipakassa on näkökulmakortteja. Ehkä esimerkkihenkilömme muisto onkin ajalta, jolloin hän oli päiväkoti-ikäinen. Entä jos kuvattavaksi valittuun muistoon liittyy vaikkapa oma mummi. Miltä sama muistikuva näyttäisi hänen silmin katsottuna?
Lopuksi esimerkkihenkilöämme voisi kannustaa sanoin kuvittele, luonnostele, anna inspiraation iskeä!
Tässä esimerkkihenkilömme korttivalikoima. Oppilaan valitsemat ”Kuvailmaisun keinot” on aseteltu allekkain ”Diagonaalinen” -kortin alle eli kuvan sommittelu, kuvakulma, kuvakoko, väririnnastus, valööri ja tekstuuri.
Näyttää siltä, että syntymässä olisi kuivapastelliliiduin piirretty riehakas, perhearvoja ja luontoa kunnioittava lapsuusmuisto! Tunnelmaa luodaan mm. diagonaalisesti sommitellen. Ja kuulokkeet sattuvat näyttelemään jotain roolia kuvassa. Tai – ehkäpä teoksen yhteydessä onkin oikeat kuulokkeet. Mitä niistä voisi kuulua?
Oppilaat arpovat neljästä valitsemastaan pakasta kortin. Arvonnan tulosta pohditaan hetken aikaa hiljaisuuden vallitessa. Sitten kerrotaan millainen kuva syntyisi, mistä se voisi kertoa. (T2, T3)
Mielikuvaharjoitus 2:
Kolme korttia. Millainen kuva mieleesi tulee? Kerro tai luonnostele. (T3)
Saman värin eri sävyt + muotoilija + symmetrinen + säästäväisyys
Tummat valöörit + sommittelu kuvan reunoille + karhea tekstuuri + vihreä
Oman idean kehittelyssä ”Kuviskortit” toimivat samaan tapaan kuin tekoälysovellukset, jotka luovat kuvia ohjelmaan syötettyjen sanojen perusteella. Sillä erotuksella, että sanat löytyvät korteista ja nyt ”äly” on kuvan tekijän omassa päässä ja generaattorina toimii oma mielikuvitus, harkinta ja havainnot. AI -sovelluksien käytössä kuvataiteen käsitteistön hallinta on hyödyksi. Tekoälylle voi kertoa millaisen kuvakulman, kuvakoon, tekstuurin jne kuvaansa haluaa. Kuviskortit toimivat ”tekoälykuiskaajana” ja kertovat millaisia prompteja tekoälylle voisi syöttää.
Kaarevia ja suoria viivoja arkkitehtuurissa. Oodi-kirjasto ja Sanomatalo, Helsinki. Arkkitehtitoimistot: Oodi Arkkitehtitoimisto ALA https://ala.fi/ Sanomatalo Arkkitehtitoimisto Sarc Oy – Jan Söderlund ja Antti-Matti Siikala (kuva TS)Tomi Leppänen,: ”Katkoviiva”, valoinstallaatio Designmuseossa 2023 Katkoviivalla merkitään kuviin väliaikaisia, piilotettuja tai näkymättömiä asioita. Tomi on graafinen suunnittelija, mutta suunnittelee monenlaista, mattojakin. Myös niiden kuvioinneissa on viivoja. (kuva TS)Paksuja viivoja. Marmorilattia. Palazzo Ducale, Dogen palatsi 1300-luku, Venetsia (kuva TS)Nopeita viivoja. Pan Jiangfeng: Black Angels 2018, Kiinalainen tussi (kuva TS)Vappu Rossi: Newborn, litografia, 2012 Tärisevää viivaa (kuva TS)Alvar Aalto: Aaltoviivoja luonnoskirjassa ja lasimaljakon linjoissa. 1930-luku. (kuva TS)Joseph James: Infinite Jest, 2016 Materiaali: käsin leikattuja paperiviivoja. (kuva TS)
KUVISKORTIT 