Avainsana-arkisto: kuvataiteen opetussuunnitelma

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Laaja-alaisen osaamisen kaksipuoleiset kortit havainnollistavat millaiseen osaamiseen peruskoulun opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat kaikissa oppiaineissa.
Peruskoulussa laaja-alaisella osaamisella tavoitellaan ”ihmisenä ja kansalaisena kasvamista” ja lukiossa laaja-alaisen osaamisen tavoite on ”hyvä, tasapainoinen ja sivistynyt ihminen”.

Kortit ovat opettajalle muistin tuki ja apu yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Kuvataiteen on aina helppo löytää oppiaineen T-tavoitteista tulokulmia kaikkeen laaja-alaiseen oppimiseen myös monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.

Laaja-alaista osaamista ei arvioida erikseen. Se sisältyy oppiaineiden arviointiin, koska T-tavoitelausekkeet on jo muotoiltu niin, että laaja-alaisuus on mukana.
Ehkä tämän vuoksi esimerkiksi kuvataiteen tavoite T3 saattaa kuulostaa tai tuntua hankalalta. Siinä opetuksen tavoite on, että opettaja ”innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä.” Tavoitteeseen on kytketty L4 eli monilukutaito, joka on sanallisen, kuvallisen ja auditiivisen materiaalin hallintaa sekä taitoa hankkia, muokata, yhdistää ja esittää eri muodoissa olevaa tietoa. Tähän siis viittaa tavoitelauseen lopun ”erilaiset tiedon tuottamisen tavat ja välineet” eikä puhuta pelkästään kuvallisesta ilmaisusta.

Laaja-alainen osaaminen ja kuvataiteen T-tavoitteet:
L1: T1, T5, T6, T7
L2: T8, T9, T11
L3: T1, T4, T8
L4: T3, T7, T10
L5: T3, T7, T10
L6: T2, T4, T10
L7: T6, T10, T11
T-tavoitteet löytyvät täältä.

Riippumatta siitä, muistaako opettaja aina tietoisesti ottaa huomioon laaja-alaista osaamista saati tuleeko ajatelleeksi mikä ”ällä” on mikäkin, kuvataidetunneilla taitaa monilukutaidon lisäksi olla koko ajan läsnä myös L1 eli ”ajattelu ja oppimaan oppiminen” ja L2 eli ”kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu”.
”Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen” (L5) eli käytännön digitaidot ja käsitteiden hallinta ovat kuviksessa myös arkea.

Laaja-alaisuus eheyttää kouluopetusta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa voidaan lähteä liikkeelle etsimällä miten laaja-alaisen osaamisen alueet eli ”ällät” löytyvät opsin perusteista eri oppiaineiden tavoitteista ja sisällöistä. Elimerkiksi ”vaikuttaminen”, L7 voisi olla sellainen. Mihin oppilaat haluaisivat vaikuttaa? Millaisia vaikutuskeinoja eri oppiaineilla on? Millainen tuotos yhteistyöstä syntyisi?

Lukiossa laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat lähes samat kuin peruskoulussakin:

  • hyvinvointiosaaminen
  • vuorovaikutusosaaminen
  • monitieteinen ja luova osaaminen
  • yhteiskunnallinen osaaminen
  • eettisyys ja ympäristöosaaminen
  • globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Kortit ovat kaksipuolisia – kun leikkaat ne niin, että tekstin ja kuvapuolen väliin jää sarana ja sitten taitat ja liimaat puolikkaat yhteen.


Peruskoulun Opetussuunnitelman perusteiden luku 3.3. ”Laaja-alainen osaaminen”.

Perusteellista tietoa laaja-alaisesta osaamisesta, esimerkiksi mitä ajattelulla oikeastaan tarkoitetaan:
”Tie laaja-alaiseen osaamiseen”
”Laaja-alainen osaaminen koulussa: ajattelijana ja oppijana kehittyminen”
Phenomenal learning from Finland”

Muokattu 16.5.2024

KUVISOPS PÄHKINÄNKUORESSA

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 2014 kuvataiteen oppiainetta määritellään näin:

”Kuvataiteessa tutkitaan ja ilmaistaan
kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin.
Omat kokemukset, mielikuvitus ja kokeileminen
ovat opetuksen keskeisiä lähtökohtia.
Ympäröivää visuaalista todellisuutta tutkitaan
toiminnallisesti, moniaistisesti ja kokemuksellisesti,
taiteelle ominaisen työskentelyn avulla.”

Määritelmä on tiukkaa tekstiä, kuin useita asioita kukin omissa pähkinänkuorissaan, joissa riittäisi availemista omiksi linkeikseen.
Kuten tutkiminen, ilmaisu, moninainen todellisuus ja taiteen keinot. Oman teoksensa voisi kirjoittaa aiheesta kokemukset taiteen lähtökohtana. Samoin mielikuvituksesta. Kokeileminen on hyvä lähtökohta moneen, mitä kaikkea kuviksessa kokeillaan? Entä mitä kuvataiteen sisältöjä avautuisikaan Ympäröivä visuaalinen todellisuus -linkistä?
Ainoa asia, jota vähän sanoitetaan jo tällä määritelmätasolla on tutkiminen: kuvistunneilla se on toiminnallista, moniaistista ja kokemuksellista – taiteellista työskentelyä.

”Kuviskortit” avaavat myös oppiaineen määritelmän käsitteitä. Esimerkiksi ympäröivää visuaalista todellisuutta löytyy ”Visuaalisen alan ammatit” -korteista. Moninaisuutta löytyy vaikkapa ”Arvokorteista” ja ”Näkökulmakorteista”. Moniaistisuutta puolestaan löytyy vaikkapa ”Havaintokorteista” ja taiteellinen työskentely, ilmaisu ja taiteen keinot löytyvät tästä blogista ”Tuottaminen” kategorian alta.


KUVATAITEEN OPSIN TAVOITEALUEET

Yhteenvetona kuviksen opetussuunnitelman neljän tavoitealueen toteutumisesta voisi sanoa, että kuvistunneilla opettajan pitää järjestää toiminta niin, että tehdään havaintoja, tuotetaan jotakin, tulkitaan visuaalista kulttuuria sekä opitaan oivaltamaan miten taiteen tekemisessäkin arvot ja arvostukset näkyvät ja vaikuttavat.
Tätä voi hyvin verrata taiteilijoiden ja suunnittelijoiden työhön: hekin tekevät havaintoja, tuottavat, tulkitsevat ja arvottavat.

Alla olevissa vaihdantakuvien lauseissa olen yrittänyt tiivistää tavoitealueet sellaiseen muotoon, jonka oppilaanikin saattaisivat ymmärtää. Samalla on ollut tilaisuus kertoa, millaiseen osaamiseen arviointi kohdistuu.





KUVATAITEEN T-TAVOITTEET

T-tavoitteita on 12 kpl. Jokainen tavoitelause on rakennettu samalla tavalla. Niin, että opettaja näkee 1) mikä hänen tehtävänsä on, esimerkiksi innostaminen, 2) mitä oppilaan on tarkoitus tehdä, esimerkiksi kokeilla ja harjoitella ja 3) minkä asian parissa liikutaan, esimerkiksi erilaisten ilmaisutapojen.
Tästä esimerkkinä T4 vuosiluokilla 1-2:

Ehkä ensi kertaa kuvisopsin T-tavoitteet nähtyään tulee etsineeksi sisältöjä ja tekniikoita ja hämmentyy, kun niitä ei luetella lainkaan. Kuvataiteen opetussuunnitelman perusteet kertovat enemmän siitä millaista oppimista tavoitellaan kuin sisällöistä.

Muistisääntö opettajalle laajan tavoitetaulukon hallintaan:
Tavoitealueilla on on kolme tavoitetta., Ensimmäisissä (T1, T4, T7) tavoitellaan jotakin, joka on aivan oman työpisteen äärellä, tavoitealueiden keskimmäiset tavoitteet (T2, T5, T8) laajentavat katsetta toistenkin pariin ja kolmannet tavoitteet (T3, T6, T9) tuovat mukaan vaikuttamisen laajemminkin.

Jos T-tavoitteita olisi vain yksi, mikä sinun mielestäsi olisi sellainen, jonka varassa toimien tapahtuisi monipuolista oppimista ja onnistuttaisiin parhaiten saavuttamaan kuviksen ydintä?


KUVATAITEEN SISÄLLÖT

Tavoitteita lähestytään sisältöjä valitsemalla. Sisällöt opettaja saa harkintansa mukaan valita kolmesta korista, S1, S2 ja S3.
Huom! Kuvailmaisu eli piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely jne. ovat keinoja, eivät ole sisältöjä kuten aikaisemmissa opseissa. Sellaisenaan ne ovat osa T4 tavoitetta, jossa oppimisen tavoite on ”että oppilas oppii syventämään kuvailmaisun taitojaan.”




OPSIN ETENEMINEN VUOSILUOKALTA TOISELLE

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa todetaan että ”tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.”
Esimerkiksi näin kumuloituvat vaikuttamisen taidot tavoitteen T6 mukaan:
• Opetuksen tavoite vuosiluokilla 1-2: kannustaa oppilasta tarkastelemaan kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa ja muiden kuvissa
•Opetuksen tavoite vuosiluokilla 3-6 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kuvallisen viestinnän tapoihin ja käyttämään kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan
•Opetuksen tavoite vuosiluokilla 7-9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan
•Ja oppimisen tavoite lukiossa: … osaa soveltaa kuvallisen tuottamisen, viestinnän ja teknologian keinoja näkemysten esittämisessä, osallistumisessa ja vaikuttamisessa


LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN INTEGROITUMINEN KUVIKSEEN

T:n ja S:n lisäksi on myös L:iä eli laaja-alaista osaamista, jota ei ”opeteta” tai arvioida erikseen. T-tavoitelausekkeet on jo muotoiltu niin, että laaja-alaisuus on niissä mukana. Edellisen kappaleen esimerkissä oli tavoite T6. Huomaatko miten se sisältää laaja-alaisen tavoitteen L7 (”Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen”)?
Täällä lisää laaja-alaisesta osaamisesta.


OPS JA ARVIOINTI

Perusperiaate on, että kun pyrin opettamaan opsin tavoitteiden suuntaisesti sekä huomioiden miten arvioinnin kohteet on opsissa määritelty, on mahdollista tehdä oppilasarviointi valtakunnallisten arviointikriteereiden mukaan. Eli olen opettanut sitä, mitä pitää arvioida ja arvioin sitä, mitä pitää opettaa.

Päättöarvioinnin avuksi Kuviskortit -sivustolta löytyy:
Päättöarvioinnin kriteerit” – haitarityökalu opettajan muistin tueksi
”Arvioinnin kohteet”. – oppilaidenkin käyttöön
”Arviointikeskustelun apukortit” – keskustelunaiheita ja pikkutestejä


Tässä ladattavana alakoulun, yläkoulun ja lukion Opsit sekä lopussa lisälukemisena OPH:n tukimateriaalia:

Koulukuvis -sivusto: ”Näin laadit kuvistehtävän”

Ei niin pientä oppimistehtävää, etteikö T-tavoitteista olisi apua sen suunnittelussa. Pieni ruukkutehtävä OPH:n sivut.

Täällä OPH:n sivuilla koko kuviksen OPS2014 eli ePerusteet pop-up sanaselityksineen.

”Kuvataideopetuksen lähtökohtia”. Tukiaineistoa Opetushallituksen sivuilla.

Lukion opetussuunnitelma pähkinänkuoressa


Muokattu 10.10.2023


ARVIOINNIN KOHTEET 6.LK JA 9.LK PÄÄTTEEKSI

Vinkki kuvataiteen kriteeritaulukon tarkasteluun: Keskity ”Arvioinnin kohde” sarakkeeseen. Se helpottaa suunnittelua ja arviointia.

Kun rakentaa tulevan vuoden tuntisuunnitelmia, oppimistehtävien suunnittelun voi aloittaa arvioinnin kohteista ja jopa inspiroitua normiluontoisesta tekstistä:
Esimerkiksi millaisen tehtävän puitteissa ohjaisin oppilaitani vaikkapa havainnoimaan (T1)? Mitä ja miten voisimme havainnoida ympäristöämme ennen työhön ryhtymistä? Ehkäpä otankin tehtävään mukaan yhteistoiminnallisia hetkiä. Tällöin myös tavoite T5 eli ”kuvailmaisun taitojen kehittäminen yksin ja yhteistyössä” on huomioitu. Kun olen rohkaissut ja opastanut yhteistyöhön, voin arvioida myös sen mukaista osaamista.

Yläkoulun kuvisluokassa ”Arvioinnin kohde” -kortit voisivat olla julisteena luokan seinällä kertomassa oppilaille mihin arviointi kohdistuu. Julisteeseen voi sitten tehtäväkohtaisesti viitata kertoen, miten näitä arvioinnin kohteita kussakin tehtävässä sovelletaan.

Opetussuunnitelmatekstiä sinänsä ei ole tarkoitus ”suomentaa” oppilaille.
Sen sijaan oppimistehtäväkohtaiset tavoitteet on hyvä muotoilla oppilaiden kielellä niin, että oppilas ymmärtää, miten Opsin perusteiden arvioinnin kohteita sovelletaan kussakin tehtävässä.
Esimerkiksi kun tavoitteen T1 arvioinnin kohde on ”Taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin havainnoiminen”, oppilaille kerrotaan tehtäväkohtaisesti mitä milloinkin on tarkoitus havainnoida ja miten. Arkkitehtuuritehtävässä se voisi olla vaikka pintarakenteiden eli tekstuurien havainnointia paperin läpi liidulla hiertäen, jolloin arvioinnin kohde tällä kertaa olisi oppilaille kerrottuna ”Löysit monta erilaista pintaa koulultamme”.

”Arvioinnin kohde” -kortit voivat toimia opettajan oman toiminnan ohjaamisen välineenä, kun opsia ottaa haltuun. Kokemukseni mukaan yksi asia kerrallaan ja kädessä pitäen on helpompi hahmottaa kokonaisuutta kuin näyttöruudulla rullaavaa taulukkoa selaillen.

Kortit ovat tavallaan myös opettajan itsearvioinnin väline; tulee mietittyä arvioinko sitä mitä olen opettanut ja olenko opettanut sitä mitä Opsin mukaan tulee arvioida.

”Arvioinnin kohteet” -kortteja voi käyttää myös vertaisarviointitilanteissa, joissa koko ryhmän kanssa tarkastellaan valmistuneita töitä: kenen työstä voisi löytyä vaikkapa arvioinnin kohde T11 eli ”omien arvojen kuvallinen ilmaiseminen”.

Tiivistyksenä lopuksi, että arviointi perustuu T-tavoitteisiin ja kohdistuu kolmen asiaan: oppimiseen, osaamiseen ja työskentelyyn. Ei siis oppilastöihin sinänsä, vaikka nämä kolme asiaa töissä näkyvätkin. Arvosanan antamiseen ei saa myöskään vaikuttaa oppilaan asenne, harrastuneisuus tai temperamentti. Eikä myöskään käyttäytyminen, josta annetaan oma numeronsa paikallisen opetussuunnitelman kriteereiden mukaan.
Työskentelyn arvioinnista enemmän täällä.

Kuudennen luokan kohdalla puhutaan lukuvuosiarvioinnista ja yhdeksännen luokan arviointi on peruskoulun päättöarviointia.

Lisää päättöarvioinnin apuvälineitä täällä:
Arviointikeskustelun apukortit
Päättöarvioinnin kriteerit – haitarityökalu


Muokattu 18.8.2023


MATERIAALIT, VÄLINEET, TEKNIIKAT

Näitä kortteja katsellessa oppilas voi ikään kuin omalta paikaltaan tutkia kuvataideluokan materiaalivalikoimaa ja taiteen tekemisen välineistöä.

Kuvallisen tuottamisen tavoitealueella tavoite T4 velvoittaa opettajaa ohjaamaan oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 on ”oppilas kokeilee jonkin materiaalin tai tekniikan käyttöä”. Ehkä tämä korttipakka innostaa kokeilemaan useampiakin materiaaleja ja välineitä. Kortteja on 71 kpl.
Opettajan itsensä ei tarvitse olla virtuoosi kaikkien materiaalien ja tekniikoiden hallinnassa. Myös opettaja voi olla tutkivalla mielellä uusien taitojen äärellä yhtä aikaa oppilaidensa kanssa. Tutoriaaleja löytyy helposti verkostakin.


Oppimistehtävän suunnittelussa on hyvä lähteä T-tavoitteista ja sisällöistä. Jos kuitenkin haluaa tehtävänannossa lähteä liikkeelle materiaaleista, kannattaa tehtävään ottaa mukaan helposti toteutuvan T4-tavoitteen lisäksi mahdollisimman monta muutakin T-tavoitetta. Opettaja voi etukäteen poimia kulloiseenkin oppimistehtävään soveltuvan välinevalikoiman. Kortit voi lajitella tekniikan mukaan piirtimiin, maalaustarvikkeisiin, grafiikan tekoon, kolmiulotteiseen työskentelyyn ja digitaaliseen ilmaisuun.

Ohjeena oppilaalle voisi olla ”valitse väline, jolla voit parhaiten toteuttaa ideasi” tai ”valitse väline, jonka käyttöä et vielä osaa, mutta haluaisit kokeilla ja opetella.”
S2-oppilaiden kanssa tämän pakan kortit toimivat kuvataiteen välineistön ja materiaalien kuvitettuna sanastona.


Opettaja voi hyödyntää materiaalilistaa tehdessään hankintoja ja perustellessaan niiden tarpeellisuutta. Pakassa on mukana koulukuviksessa yleisimmin saatavilla olevat materiaalit. Sieltä löytyy sekä ilmaiseksi saatavia materiaaleja että melko kalliita hankintoja, kuten öljyvärit tai green screen oheisohjelmineen.
Nykytaiteen ilmaisukeinoihin kuuluu materiaaleja, joita ei välttämättä luokasta tai tästä korttipakasta löydy. Nykytaidetta ajatellen mukana ovat esimerkiksi kortit, joissa lukee ”esineet”, ”luonnonmateriaalit”, ”ruoka-aineet” ja ”johdot, putket”. Installaatioiden, ympäristötaiteen ja performanssien tarkastelusta voi poimia loputtomiin aiheita tähän materiaalivalikoimaan.

EXTRA: Vahaliitutekniikoita


Muokattu 21.8.2023


Materiaalien käyttöä oppitunneilla Pääskytien kuvista -blogissa:
– linografiikka
– peitevärit
– muovailuvaha
– värikynät
– Power Point
vesiliukoiset värikynät
kalkkitussi
nestemäiset vesivärit
– kultamaali
– hiili
– Paint3D
– lyijykynät
– kiinalainen tussi
– kuivapastelliliidut
– kipsinauha
– akryylimaalit
– oma keho
– kuvankäsittelyohjelma
– Sketchup
pullopeitevärit
– video ja editointi
kamera
– kartonki
– metalli
– muovi
– puu
talomaalit
– itse tehty sivellin
– pahvilaatikot
– hengityssuojaimet
– korkeapolttoinen savi
– videotykki

SATTUMAKORTIT

Nämä kortit ovat kuvallisen ilmaisun apuna, jos tuntuu, ettei keksi mitä tehdä, havainnoida tai kuvata. Sattuma synnyttää assosiaatioita, joissa inspiraation siemen itää. Sattumakortin ilmestyminen käteen saattaa myös irrottaa stereotypioista. (T1, T2, T3, T4)


1 Surrealismia: Arvo itsellesi kaksi korttia. Tee teos! Tutki miten yllättävät asiat kohtaavat Rene Magritten ja muiden surrealistien teoksissa. (T7) Ks. ”Apuopettajana Magritte”
2 Näkökulmia aiheeseen: Ota kortti. Saat esim. “polkupyörän”. Ota toiseksi kortiksi näkökulmakortti. Se kertoo, kuka katselee. Kortissasi lukee “muotoilija”, “Picasso” tai “autoilija”. Mitä ja miten he näkevät polkupyörää katsellessaan? Piirrä! (T4, T9)
3 Lisäys: Olet tyytymätön keskeneräisen työsi äärellä. Kokeile miten erilaiset sattumakorttien asiat voisivat lisätä työsi kiinnostavuutta, hauskuutta, jännittävyyttä. Olet esimerkiksi maalaamassa talvimaisemaa. Sattumakortissasi lukee “lelu”. Mitä on tapahtunut, onko lelu pudonnut hankeen, jäänyt pihalle vai onko se pääosassa niin että maisema onkin vain tausta jollekin tapahtumalle. Mikä lelu mieleesi tulee? (T3, T4, T11)
4 Tekniikkaharjoitus: Valitse korttipakasta aihe. Valitse materiaalipakasta välineet ja materiaalit. Tee kolme erilaista kuvaa eri tekniikoin. (T4, T5)
5 Taiteen historiaa: Valitse sattumakortti ja ismikortteja, tee kuvia eri taidetyylein. (T7, T8, T9)
6 Muisto: Istukaa piirissä, jakakaa toistenne kanssa havaintoja ja muistoja korttien herättämistä asioista. Syntyy mielikuvia, joita ehkä voi hyödyntää omassa taiteilussa. (T2)
7 Visuaalisen alan ammatit: Etsi pakasta kortit, jotka kertovat muotoilusta, arkkitehtuurista ja muista aloista, joissa on tarvittu kuvataiteellista osaamista. (T8)
8 Installaation materiaaleina: Entä jos sattumakorttien esineet olisivat oikeasti läsnä teoksessasi eivätkä vain aiheina tai malleina? Voit koota korteista nykytaideteoksen tarvikeluettelon! Entä jos kortin esineitä olisikin monta samaa? Jos sinulle sattui tulemaan tuolikortti, voit suunnitella tai ryhmässä rakentaa installaation, joka rakentuu vaikkapa sadasta koulutuolista! Millaisia ajankohtaisia aiheita tällainen taideteos voisi saada katsojat ajattelemaan? (T4, T5, T10, T11)
9 Johtolanka: Opettaja on etukäteen perannut pakkaa valitsemalla kortit, joiden esineet tai materiaalit saattaisivat olla helposti löydettävissä tunnetuista taideteoksista. Kuka löytää ensimmäiseksi kellon (omenan, jäätelön, kengät…) opettajan näyttämästä teoksesta tai itsenäisesti tietyn taidemuseon sivustoa, taidekirjoja, taidepostikortteja tutkien. Jokaisella oppilaalla tai pienryhmällä on oma kortti tai jokaisella oppilaalla on sama ”johtolanka”. (T7)
10 Aineettomat asiat: Suurin osa sattumakorttien kuvista on esineitä. Etsi kortit, joissa on aineettomia asioita. Miten sinä tekisit ne näkyväksi? Keskustelkaa. (T2, T3)
11 Mielikuvitusharjoitus, elokuvakäsikirjoitus, tarinointi: Koko luokka osallistuu tarinan rakentamiseen niin että ensin valitaan kortti, josta tarina alkaa. Olipa kerran tunneli (harvinainen eläin, lelu ..) näkökulmakorteista valitaan/arvotaan päähenkilö. sitten kortti kerrallaan kukin oppilas lisää tarinaan jotakin.
12 Pelokas polkupyörä ja rohkea ruusu: Arvo sattumakortti ja sille pariksi tunnekortti. Kuvittele. Ja tee kuva tai näyttele!

KAIKKI KUVISKORTIT

Täällä on koottuna kaikki linkit korttipakkojen lataamiseen.

Jos haluat tulostetuista korteista korttimaisempia, suosittelen 250g/m2 paperia, esim Xerox Colortech+ (tämä ei ole kaupallista yhteistyötä, vaan oma kokemus)

Jos julkaiset oppilastöitä tai tuntitilanteita, lisää #kuviskortit vaivanpalkaksi Kuviskorttien tekijälle 🙂
Huomioi CC BY-NC-ND.

Vasemman puoleisen sarakkeen linkistä pääset aiheen omalle ohje- ja vinkkisivulle. Sieltä löytyy myös latauslinkki sekä mahdollisuus katsella kortteja ennen latausta tai tulostusta.

1 VISUAALINEN HAVAITSEMINEN JA AJATTELU

L I N K I T OHJESIVULLE:SUORAT LINKIT KORTTEIHIN:
HAVAINTOKORTIThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/1-havainto_
kortit_24-kpl.pdf
NÄKÖKULMAKORTIThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/2-nakokulmakortit_
kortit_60kpl.pdf
KUVAILEVAT SANAThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/3-kuvailevat-
sanaparit-kortit_16kpl-1.pdf
Havaintoharjoituksia

2 KUVALLINEN TUOTTAMINEN

L I N K I T OHJESIVULLE:SUORAT LINKIT KORTTEIHIN:
VISUAALISEN ALAN
AMMATTEJA
https://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/04/
36_ammatteja_kortit_32kpl.pdf

https://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/08/
ammatteja_vihjekortit.pdf
KUVATAITEEN LAJIT…tulossa
TAITEEN LÄHTÖKOHTIA
JA VAIKUTUKSIA
https://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/10-taideteoksen_lahtokohta__
vaikutukset_kortit18kpl.pdf
MATERIAALIT, VÄLINEET,
TEKNIIKAT
https://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/11-materiaalit-valineet-tekniikat-
kortit.pdf
EXTRA:
Vahaliitutekniikoita
https://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/08/
vahaliitutekniikoita.pdf
LUOVA PROSESSIhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/19-luovaprosessi_kortit9kpl.pdf
TUNNELMAhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/20-tunnelma_kortit_12kpl.pdf
SATTUMAKORTIThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/16-sattumakortit_kortit72kpl.pdf
KONTEKSTIhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/15-konteksti_kortit18kpl.pdf
Prosessin vaiheita
VÄRIhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/4-kuvailmaisunkeinot_
vari_kortit40kpl.pdf
VIIVAhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/5-kuvailmaisun-keinot_
viiva_kortit16kpl.pdf
VALÖÖRIhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/6-kuvailmaisunkeinot_
valoori_kortit9kpl.pdf
MUOTOhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/9-kuvailmaisunkeinot_
muoto_kortit12kpl.pdf
TEKSTUURIhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/8-kuvailmaisunkeinot_
tekstuuri_kortit38kpl.pdf
TILAhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/04/7-kuvailmaisunkeinot_tila_kortit10kpl.pdf
KANNET
https://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/04
/kannet_kuvailmaisu.pdf
Visuaaliset peruselementit
SOMMITTELUhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
*2023/04/12-kuvanrakentaminen
_sommittelu
_kortit11kpl.pdf
KUVAKOOThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/14-kuvanrakentaminen_
kuvakoot_kortit.pdf
KUVAKULMAThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/13-kuvanrakentaminen_
kuvakulma_kortit3kpl.pdf
RYTMI, luonnoshttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/12b-rytmi_kortit_luonnos.pdf
Kuvan rakentamisen keinoja

3 VISUAALISEN KULTTUURIN TULKINTA

L I N K I T OHJESIVUILLE:SUORAT LINKIT KORTTEIHIN:
TUNTEEThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/21-tunne_kortit_108kpl.pdf
TAIDEKUVAN TULKINTAhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/26-taiteen_tulkinta_kortit60kpl.pdf
TULKINTAA KUVIA TEHDENhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/27-tulkintakuviatehden_kortit20kpl.pdf
ARVOKORTIThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/28-arvot_kortit_87kpl.pdf
Taidekuvan tulkinnan tapoja
MEDIAKUVAN TULKINTAhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/26-media_tulkinta_kortit16kpl.pdf
ARKKITEHTUURIN
ARVIOINTIA
… tulossa
MUOTOILUN
TARKASTELUA
… tulossa
MONILUKU-
TAITOA
https://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/10/23-
kuvasanat_monilukutaito_
kortit96kpl.pdf
Visuaalisen kulttuurin tulkintaa

4 ESTEETTINEN, EKOLOGINEN JA EETTINEN ARVOTTAMINEN

ARVOJA ON MONENLAISIAhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/28-arvot_kortit_87kpl.pdf
KONTEKSTIhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/15-konteksti_kortit18kpl.pdf
Arvottaminen

ARVIOINTI

PÄÄTTÖARVIOINTI

L I N K I T
OHJESIVUILLE
:
SUORAT LINKIT KORTTEIHIN
KUVISOPS
PÄHKINÄNKUORESSA
PÄÄTTÖARVIOINNIN
KRITEERIT
https://kuviskortit.files
.wordpress.com/2023/05
/paattoarvioinnin_kriteerit_
haitarit.pdf
ARVIOINTIKESKUSTELUN
APUKORTIT
ARTIKKELI
1ARVIOINTIKESKUSTELUN APUKORTIT, havaintohttps://kuviskortit.files.
wordpress.com
/2023/04/29-arviointikeskustelun_
apu1_havainto-kortit-1.pdf
2ARVIOINTIKESKUSTELUN APUKORTIT, tuottaminenhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com
/2023/04/29-arviointikeskustelun_
apu2_tuottaminen-kortit-1.pdf
3ARVIOINTIKESKUSTELUN APUKORTIT, tulkintahttps://kuviskortit.files.
wordpress.com
/2023/04/29-arviointikeskustelun_
apu3_tulkinta-kortit-1.pdf
4ARVIOINTIKESKUSTELUN APUKORTIT, arvottaminenhttps://kuviskortit.files
.wordpress.com
/2023/04/29-arviointikeskustelun_
apu4_arvot-kortit-1.pdf
5ARVIOINTIKESKUSTELUN APUKORTIT, työskentelyhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com
/2023/04/29-arviointikeskustelun_
apu5_tyoskentely-kortit-1.pdf
6ARVIOINTIKESKUSTELUN APUKORTIT, oppiminenhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com
/2023/04/29-arviointikeskustelun_
apu6_oppiminen-kortit-1.pdf
7ARVIOINTIKESKUSTELUN APUKORTIT, muistojahttps://kuviskortit.files.
wordpress.com
/2023/04/29-arvioint
ikeskustelun_
apu7_muistoja-kortit-1.pdf
TYÖSKENTELYTAIDOThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/10/
tyoskentelytaidot.pdf
ARVIOINNIN KOHTEET 6lkhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com
/2023/04/6lkarvioinnin
_kohteet.pdf
ARVIOINNIN KOHTEET 9LKhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com
/2023/04/9lkarvioinnin
_kohteet.pdf
TYÖSKENTELYN ARVIOINTIhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/04/
tyoskentelytaidot-1-1.pdf
TAITOMERKIThttps://kuviskortit.files
.wordpress.com/2023/
04/taitomerkit-tuloste.pdf
LAAJA-ALAINEN
OSAAMINEN
https://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/04
/laaja-alainen-osaaminen
-kortit.pdf
Päättöarviointi

ITSEARVIOINTI

L I N K I T
OHJESIVUILLE
:
SUORAT LINKIT KORTTEIHIN:
ARVIOINTIA TYÖTÄ TEHDESSÄhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/18-arviointia_tyota_tehdessa_
pienetkortit90kpl.pdf
LUOVAN PROSESSIN VAIHEEThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/19-luovaprosessi_kortit9kpl.pdf
TYÖSKENTELYN ARVIOINTIhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/04/
tyoskentely*taidot-1-1.pdf
Itsearviointi

VERTAISPALAUTE

VALMIIN ÄÄRELLÄhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/31-valmiin_aarella_
kortit11kpl.pdf
VERTAISPALAUTTEITAhttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/32-vertaispalaute_
kortit153kpl.pdf
Vertaispalaute

MONIALAISTA

MOK TUTKIMUSTULOKSEThttps://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/mok_kortit
_72kpl.pdf
VISUAALISEN ALAN
AMMATTEJA
https://kuviskortit.files.
wordpress.com/
2023/04/36-ammatteja_kortit_
30kpl.pdf
LAAJA-ALAINEN
OSAAMINEN
https://kuviskortit.files.
wordpress.com/2023/04/
laaja-alainen-osaaminen
-kortit.pdf
Yleinen

Täältä voit tulostaa / tarkistaa peruskoulun kuvataiteen opetussuunnitelman T-tavoitteet sekä päättöarvioinnin kriteerit:
ALAKOULUN OPS
YLÄKOULUN OPS

LOPUKSI VIELÄ PARI KUVALLISTA VINKKIÄ KORTTIEN SÄILYTYKSEEN:
– Keräilykorttikansiossa aiheittain
– Laatikossa kumilenkein niputettuna


Muokattu 29.9.2023


HAVAINTOKORTIT

Nämä kortit ovat ”havaintoväline”, ne ohjaavat havainnoimaan ympäristöä ja taidetta sekä tekemään oman työn kannalta perusteltuja havaintoja. Korteista löytyy pieniä harjoitteita, jotka virittävät havainnoitsijaa visuaalisen havaitsemisen ja ajattelun pariin.

Tarkoitus on tukea opetussuunnitelman perusteiden 1. tavoitealueen opiskelua, jossa arvioinnin kohteena ovat havaintojen tekeminen, havainnoista keskusteleminen ja niiden kuvallinen ilmaiseminen.

Korttien kuvituksena on mm. perinteisiä piirustusmalleja sekä geometrisia kappaleita, joita on käytetty havaintovälineinä niin kuvataiteessa kuin matematiikassakin.

Käyttötapoja:

  1. Virittäytyminen visuaalisen ympäristön havainnointiin: Arvotaan ”laiva on lastattu” -kortti. Kierrellään luokassa ja kukin vuorollaan poimii kortin mukaisia havaintoja eli asioita ”laivaan”. (T1)
  2. Havainnosta kuvaksi: Mukana on tehtäväkortteja, joissa havaintoja ohjataan ilmaisemaan eri tavoin. Niitä voi soveltaa monenlaisten oppimistehtävien yhteydessä. (T1, T3)
  3. Päättöarvioinnin tukena havaintokortteja voi käyttää kokeen tavoin, opettaja voi ohimennen testata, miten oppilas osaa sanallistaa havaintojaan. (T2)

Muiden korttipakkojen käyttö havaintoharjoituksissa:

  1. Kuvailevat sanat” Ota kortti, katsele sen kautta visuaalista ympäristöäsi, keskeneräistä työtäsi, taideteosta, asiaa, jota juuri tutkit. Esimerkiksi jos kädessäsi on sana “rivissä” löydät rytmiä. Tai voit harkita olisiko tässä sanassa hyvä ohje, niin että muuttaisitkin sommittelua järjestelemällä jotkin asiat riviin. Kortti, jossa lukee “suuri” johdattelee havainnoimaan
    kokoeroja ja huomaamaan kannattaisiko jotakin kohtaa omassa työssä suurentaa. Tai päinvastoin, olisiko jokin asia tullut kuvattua liian suurena. (T3, T4)
  2. ”Materiaalikortit” Lyijykynä kädessä näkee muotoja ja tummuusarvoja, kun taas paksu tussikynä tai linografiikkavälineet pelkistävät havaintojen kohteena olevia asioita. Jos on käyttänyt jonkin aikaa mallinnusohjelmaa, katselee ja käsittelee esineitä muotoja ja rakenteita huomioiden. Savi ja keramiikka herättelevät havainnoimaan kosketusaistilla. (T1, T3, T4)
  3. ”Näkökulmakortit” auttavat tekemään havaintoja jonkun toisen ihmisen näkökulmasta. Millaisia havaintoja omasta itsestään, tekemästään työstä, taiteesta, esineistä, toisista ihmisistä, median kuvastoista, arkkitehtuurista jne. tekee vaikkapa pyöräilijä, kuvanveistäjä tai surullinen. (T2)
  4. ”Visuaalisen alan ammatteja” korttipakka toimii myös havaintovälineenä: valitaan kortti ja etsitään luokasta ja eri medioista esimerkkejä ammattien työnkuvasta. Löytyykö graafisen suunnittelijan, vaatetussuunnittelijan, keraamikon tai kenties vfx-suunnittelijan osaamista?
  5. ”Arvoja on monenlaisia” korttipakka tuo nopeasti keskusteluun, miten arvot näkyvät taiteessa tai muussa visuaalisessa kulttuurissa, kuvataideluokassakin.

Havaintojen tekoa Pääskytien kuvista -blogissa:
– Miten 3d maailma muuttuu 2d piirrokseksi
– Luonnon havainnointi

Mainos: Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo on julkaissut arkkitehtuurin havainnoimiseen ja havainnoista keskustelemiseen mainion, ilmaisen korttipakan nimeltä ”ArkMuoto keskustelukortit” . Täällä.

TAITEEN TEKEMISEN LÄHTÖKOHTIA JA VAIKUTUKSIA

Näiden korttien tarkoitus on inspiroida oppilasta kuvallisen ajattelun ja taiteen tekemisen alkuun. Ne ovat opettajan tukena hänen ohjatessaan oppilaitaan tehtävissä, joissa oppilaalla on paljon ilmaisun vapautta, kuten päättötöitä tehdessä ja siksi ehkä myös luomisen tuskaa. Korttipakassa on kahdenlaisia kortteja. Sellaisia, joissa otsikkona on ”Taideteoksen lähtökohta” sekä kortteja, joiden otsikkona on ”Taideteoksen vaikutus”.

Jollekin on helpompaa lähteä liikkeelle havaintoja tekemällä ja joku toinen taas käynnistyy saadessaan kertoa kokemuksistaan ja tunteistaan. Vaihtoehdot taiteen vaikutuksiksi kertovat myös taiteen erilaisista merkityksistä. Tutkimalla vaikutuskortteja jo luonnosteluvaiheessa, voi löytää vaihtoehdon, joka saattaa ohjata oppilasta ilmaisemaan omia arvojaan.
Opetussuunnitelman perusteissa tavoitteissa T6, T8 ja T11 mainitaan vaikuttaminen kuvilla, visuaalisen kulttuurin merkityksen tarkastelu ja omien arvojen kuvallinen ilmaiseminen. ”Taiteen tekemisen lähtökohdat ja vaikutukset” -korttipakka voi auttaa kuvataidetta opettavaa ottamaan näitä tavoitteita huomioon oppimistehtävien suunnittelussa. Samalla kriteeripohjainen arviointi helpottunee kun on opettanut sitä mitä pitää päättöarvioinnissa arvioida.


Lähtökohtia taiteen tekemiselle:

  1. Havainto
    Millaiset asiat vangitsevat katseesi, kiinnittävät huomiosi? Kun katselet ympärillesi, tekeekö mielesi ottaa valokuvia? Katseletko taidetta ja muuta kuvamaailmaa piirtäjän silmin? Onko sinusta kiva opetella tekemään realistisia, ”oikean näköisiä” kuvia?
  2. Kokemus
    Miten kuvaisit kokemuksen, joka on ollut sinulle tärkeä? Voit kuvaa tehdessäsi palata tuohon kokemukseen ja jakaa sen kuvallasi muillekin. Katsele kokeeksi ”kuvan tunnelmia”. Esimerkiksi tuoko tästä korttipakasta löytyvät sana ”pelottava” jotain mieleesi? Ikävienkin kokemusten kuvaaminen saattaa voimaannuttaa kuvan tekijää.
  3. Mielipide
    Onko sinulla mielipide, jonka voisit ilmaista kuvallisesti? Oletko jonkin asian puolella tai vastaan? Arvostatko jotakin niin, että haluaisit vaikuttaa toistenkin mielipiteisiin?
  4. Oma minä
    Millaisia ovat sinulle tärkeät asiat? Mikä tekee sinusta sinut? Mistä identiteettisi muodostuu?
    Oma minä voi olla lähtökohtana ja aiheenakin ilman että kuvassa olisi muotokuva. Jos sinusta tuntuu, että onnistut parhaiten, kun kuva liittyy sinuun, valitse työskentelyllesi tämä lähtökohta.
  5. Mielikuvitus
    Kiehtovatko fantasiakuvat sinua? Haluatko mielelläsi lisäillä teoksiisi asioita vapaasti ”omasta päästäsi”? Tuntuuko sinusta, että mielikuvituksesi on vilkas? Hyvä – nyt saat käyttää tätä ominaisuuttasi vapaasti hyödyksi ja muiden iloksi!
  6. Tunne
    Millainen olo sinulla sattuu olemaan juuri nyt – ilmaise se kuvan keinoin! Tai ehkä kuvaatkin mieluummin muiden tunteita. Tai jos haluat vaikuttaa katsojien tunteisiin, tee teos, joka vaikkapa rauhoittaa tai hauskuuttaa. Vertaile ”Tunnelmakortteja” ja valitse mieleinen. Voit myös tutkia ”tunnekortteja” ja valita niistä tunteita kuvattavaksesi.
  7. Muisto
    Ikuista muistosi, johon usein olet palannut. Ehkä tilanteesta on vain muistikuvia tai valokuvat eivät ole tavoittaneet mitä tunsit ja ajattelit. Kun teet kuvan itse, voit saada mukaan pidemmän ajanjakson ja eri aistien tuomia muistoja kuin mitä valokuvaan tarttuisi.
  8. Taide
    Taide syntyy taiteesta. Taidehistoriaa tutkimalla voidaan jäljittää miten taiteilijat ovat saaneet vaikutteita eri aikojen taiteesta. Taide lähtökohtana voi tarkoittaa oman version tekemistä tunnetusta taideteoksesta, sen herättämistä ajatuksista tai tietyn taiteilijan tyylikeinojen soveltamista. Taiteen kuvasto lähtökohtana johtaa helposti tilanteeseen, jossa
    sinulla on pelissä kaikki seitsemän edellistä kohtaa – muistot, havainnot, tunteet…

Käyttötapoja:

  1. Työ alkuun taiteilijan tavoin (T3, T4, T6, T8):
    Tutki kortteja, ehkä löydät itsellesi sopivan tavan aloittaa. Jos valitset tai satut saamaan kortin, jossa lukee ”mielikuvitus”, aloitat siitä, mitä mielessäsi liikkuu. Jos vaikutuskortiksi valikoituu vaikkapa ”Lisää hyvinvointia” – siinä sinulle tienviitat, joiden mukaan voit aloittaa ideoinnin. Ehkä oman taiteen tekemisesi taustalla on halua luoda jotakin, kehittää omia taitoja, viettää aikaa mieluisan harrastuksen parissa.
    Voit aloittaa ideoinnin jostakin tietystä aiheesta, vaikkapa omasta koirasta.
    Lisäinnoitusta työskentelyyn tulee, kun valitsee koirateokseensa jonkin lähtökohdan – olisiko se vaikkapa muisto tai tunne. Lisäksi voi etsiä vaikutuskorteista itselleen jonkin tavoitteen.
  2. Kuvatulkintaa T6, T7 ja T8:
    – Yhdistäkää tämän pakan kortteja taideteoksiin. Mikä on voinut olla taiteilijalla lähtökohtana ja miten teos on vaikuttanut omana aikanaan tai vaikuttaa juuri sinuun?
    – Näyttelykäyntien yhteydessä tutkikaa näyttelyesitteitä. Mitä taiteilija kertoo teostensa synnystä, mikä häntä on inspiroinut ja motivoinut, mitä hän on havainnoinut ja mitä juuri hän pitää taiteen tekemisessä tärkeänä.
    – Tulkitkaa mitä korttien kuvituksilla halutaan ilmaista. Tehkää ajankohtaisista aiheista infografiikkaa tekstikäsittelyohjelman kuvakkeita eli ClipArt -kuvia yhdistellen, muokaten sekä irtomuodoiksi muuntaen. Fontti kannattaa valita huolella. Se kertoo millä sävyllä katsojaa puhutellaan.
  3. Yhteispeliä muiden korttipakkojen kanssa T2:
    Ota ”Taideteoksen lähtökohta” -kortti ja ”Sattumakortti”. Kerro parillesi tai opettajalle millainen teos mieleesi tulee. Luonnostele ideasi näkyviin.
    Ehkä et löydä korttipakasta itsellesi lähtökohtaa, esimerkiksi ei tule muistoja mieleen eikä erityistä tunnetilaakaan, josta osaisi lähteä liikkeelle. Tällöin voi ottaa esiin ”Näkökulmakortit” ja ideoida jonkun taideteoksen toisen näkökulmasta, kuvitella hänen muistonsa tai tunnetilansa.
  4. Oppimistehtävän suunnittelussa: Mukana on kahdeksan taiteen tekemisen lähtökohtaa. Olisiko niistä joku sellainen, joka on jäänyt tuntisuunnitelmissa vähemmälle? Ehkä voisi suunnitella tehtävän, joka perustuu pääasiassa muistoille tai olisiko päässyt käymään niin, ettei pitkään aikaan ole ollut tehtävää jossa lähdetään liikkeelle mielipiteistä jne.

KUVISKORTTIEN IDEA

”Kuviskortit” on vapaasti ladattavissa oleva kortisto käyttövinkkeineen peruskoulun ja lukion kuvistunneille oppimisen ja opettamisen avuksi sekä inspiraatioksi.

MIKSI?

Oppilaan käsissä ”Kuviskortit” näyttävät koko kuvataiteen käsitteistön luovan prosessin vaiheista kuvan peruselementteihin ja visuaalisen alan ammatteihin.
Kokemukseni mukaan opettajan takataskussa on aina hyvä olla muutama valttikortti oppimistehtäviä suunnitellessa, muistin tukena, havainnollistamisen apuna ja yllättävien tilanteiden varalta.

Tarkoitukseni on ollut avata, valaista ja hyödyntää joskus vaikeaksikin koettua peruskoulun kuvataiteen opsia. Siinä määritellään kuvataiteen oppiaineen tehtävä näin: ”Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin.” Toivon, että juuri tämän tehtävän toteuttamista ”Kuviskortit” edistävät.

Lukion kuvataiteen opetuksessa kortit ovat avuksi varsinkin ajatellen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita, jotka ovat viimeksi olleet kuvistunneilla seitsemännellä luokalla.

Tekniikoita ja tekotapoja esitteleviä oppaita ja tutoriaaleja on melko helppo löytää. Samoin tietoa taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista eli oppiaineen sisällöistä.
Tämä materiaali ei pyri kilpailemaan niiden kanssa, vaan tarkoitus on toimia opetuksen ja oppimisen apuna, täydentäjänä ja havainnollistajana tehtävässä kuin tehtävässä, riippumatta siitä miten opettaja taidekasvatusta toteuttaa. Olen pyrkinyt laatimaan materiaalin niin, ettei se tule opettajan ja hänen oppilaansa väliin vaan siihen vierelle.

MITÄ?

Korttipakkoja on yli neljäkymmentä käyttövinkkeineen ja tehtäväehdotuksineen.
Pakat on jaoteltu peruskoulun kuvataiteen opetuksen neljän tavoitealueen mukaan, samoin kuin tämän blogin kategoriat ja navigaatio.
Eli kortit auttavat
1 havainnoimaan,
2 tuottamaan,
3 tulkitsemaan sekä
4 arvottamaan taidetta ja visuaalista maailmaa.

Lisäksi löytyy työkaluja
– itsearviointiin
– vertaispalauteen antamiseen
– formatiiviseen arviointiin
– päättöarvioinnin tekemiseen.
– S2-oppilaat on huomioitu ja apua monilaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseenkin on tarjolla.

Kun laitat suurennuslasin alle hakusanan ”muokattu”, löydät artikkelit, joihin on sivuston julkaisemisen jälkeen (huhtikuu 2023) ilmestynyt uutta tietoa tai ladattavaa.

Kuvituksen on ajateltu houkuttelevan enemmänkin tutkimiseen kuin kuvitustyylin tai kuva-aiheen kopiointiin. Visuaalisen ilmeen kaleidoskooppimaisuus on metafora korttimuotoisen oppimateriaalin muuntuvuudesta sekä lukemattomista vaihtoehdoista kuvataiteen oppiaineen äärellä.

MITEN?

Kukin korttipakka on oma pdf-tiedostonsa. Ne voi ladata, tulostaa ja leikata korteiksi, laittaa leikkaamattomana julisteiksi luokan seinälle tai vain heijastaa oppilaille. Pöytäkoneella sekä tableteilla pdf-tiedostot näkyvät sivulle upotettuina, mutta jos katselet kännykällä, näet korteista ensin vain latauslinkin.

Toki oppilaat voivat omilla laitteillaankin katsella ”Kuviskortteja”. Vaikkapa valita Sommittelukorteista työhönsä sopivan sommittelutavan.
Mutta vahvasti suosittelen luokkatilanteisiin käsissä pidettäviä käsitteitä digitaalisuuden sijaan. Siksi että voi rauhassa ”käsittää” ja harkita yhtä asiaa kerrallaan. Ja sitten tarvittaessa tai uteliaana katsella mitä muuta olisi tarjolla.
Omat oppilaani ovat erityisesti tykänneet siitä, että ainakin jotkin elementit omaan työhön määräytyvät arpomalla. Joko poimien nurin päin olevista korteista tai kaverin käsissä olevasta korttiviuhkasta valiten. Yllätys ja sattuma ovat näyttäneet ruokkivan mielikuvitusta enemmän kuin hämmentävä valinnan paljous.

Tutustumisen ”Kuviskorttien” käyttöön voisi aloittaa artikkelista ”Oman työn ideointi”.
Mutta jos olet kuvataidetta opettava, keksit varmasti korteille käyttöä juuri siinä, mitä sinulla parhaillaan on oppilaittesi kanssa meneillään. Näiden korttien käytössä ei ole sääntöjä, jotka tulisi opetella.

Kaikki korttipakat latauslinkkeineen löytyvät artikkelien lisäksi täältä, koontisivulta.

MUUTA MAINITTAVAA?

Jos käytät kortteja tunneillasi, otapa kuva jostakin prosessin vaiheesta tai valmiista oppilastöistä ja lähetä minulle! (Oppilaiden/huoltajien luvalla tietenkin.) Julkaisisin niitä mielelläni täällä ”Kuviskortti” -blogissa ”Kentältä” sivulla.
Samoin jos jaat kuvia korttien käytöstä kuvistunneilla ja oppilastöitä vaikkapa Instagramissa, lisää tunnisteeksi #kuviskortit – ilahtuisin kovasti tällaisesta vaivanpalkasta.

Jos jokin on täällä hassusti, kerro niin korjataan.

Kommenttejanne ja käyttökokemuksianne odottaen, edelleen uutta materiaalia tänne lukuvuonna 23 – 24 julkaisten,

Titta Suvanto (at)outlook(piste)com

Näytteitä korttipakoista.

Muokattu 18.8.2023