Avainsana-arkisto: mok

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Laaja-alaisen osaamisen kaksipuoleiset kortit havainnollistavat millaiseen osaamiseen peruskoulun opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat kaikissa oppiaineissa.
Peruskoulussa laaja-alaisella osaamisella tavoitellaan ”ihmisenä ja kansalaisena kasvamista” ja lukiossa laaja-alaisen osaamisen tavoite on ”hyvä, tasapainoinen ja sivistynyt ihminen”.

Kortit ovat opettajalle muistin tuki ja apu yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Kuvataiteen on aina helppo löytää oppiaineen T-tavoitteista tulokulmia kaikkeen laaja-alaiseen oppimiseen myös monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.

Laaja-alaista osaamista ei arvioida erikseen. Se sisältyy oppiaineiden arviointiin, koska T-tavoitelausekkeet on jo muotoiltu niin, että laaja-alaisuus on mukana.
Ehkä tämän vuoksi esimerkiksi kuvataiteen tavoite T3 saattaa kuulostaa tai tuntua hankalalta. Siinä opetuksen tavoite on, että opettaja ”innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä.” Tavoitteeseen on kytketty L4 eli monilukutaito, joka on sanallisen, kuvallisen ja auditiivisen materiaalin hallintaa sekä taitoa hankkia, muokata, yhdistää ja esittää eri muodoissa olevaa tietoa. Tähän siis viittaa tavoitelauseen lopun ”erilaiset tiedon tuottamisen tavat ja välineet” eikä puhuta pelkästään kuvallisesta ilmaisusta.

Laaja-alainen osaaminen ja kuvataiteen T-tavoitteet:
L1: T1, T5, T6, T7
L2: T8, T9, T11
L3: T1, T4, T8
L4: T3, T7, T10
L5: T3, T7, T10
L6: T2, T4, T10
L7: T6, T10, T11
T-tavoitteet löytyvät täältä.

Riippumatta siitä, muistaako opettaja aina tietoisesti ottaa huomioon laaja-alaista osaamista saati tuleeko ajatelleeksi mikä ”ällä” on mikäkin, kuvataidetunneilla taitaa monilukutaidon lisäksi olla koko ajan läsnä myös L1 eli ”ajattelu ja oppimaan oppiminen” ja L2 eli ”kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu”.
”Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen” (L5) eli käytännön digitaidot ja käsitteiden hallinta ovat kuviksessa myös arkea.

Laaja-alaisuus eheyttää kouluopetusta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa voidaan lähteä liikkeelle etsimällä miten laaja-alaisen osaamisen alueet eli ”ällät” löytyvät opsin perusteista eri oppiaineiden tavoitteista ja sisällöistä. Elimerkiksi ”vaikuttaminen”, L7 voisi olla sellainen. Mihin oppilaat haluaisivat vaikuttaa? Millaisia vaikutuskeinoja eri oppiaineilla on? Millainen tuotos yhteistyöstä syntyisi?

Lukiossa laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat lähes samat kuin peruskoulussakin:

  • hyvinvointiosaaminen
  • vuorovaikutusosaaminen
  • monitieteinen ja luova osaaminen
  • yhteiskunnallinen osaaminen
  • eettisyys ja ympäristöosaaminen
  • globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Kortit ovat kaksipuolisia – kun leikkaat ne niin, että tekstin ja kuvapuolen väliin jää sarana ja sitten taitat ja liimaat puolikkaat yhteen.


Peruskoulun Opetussuunnitelman perusteiden luku 3.3. ”Laaja-alainen osaaminen”.

Perusteellista tietoa laaja-alaisesta osaamisesta, esimerkiksi mitä ajattelulla oikeastaan tarkoitetaan:
”Tie laaja-alaiseen osaamiseen”
”Laaja-alainen osaaminen koulussa: ajattelijana ja oppijana kehittyminen”
Phenomenal learning from Finland”

Muokattu 16.5.2024

MOK

Monialaisen oppimiskokonaisuuden eli MOKin tulokset voidaan julkistaa monella tavalla. Näistä lopputuotoksista ei kuitenkaan kannata aloittaa työskentelyä, sillä se saattaa rajoittaa liikaa ihmettelyä, tutkimista ja ongelmanratkaisuprosessia.
Mutta projektin ollessa ollessa jo niin pitkällä, että alkaa hahmottua millaisia tuloksia voisi olla muillekin esitettävänä – silloin on inspiroivaa valita millaisessa muodossa ”tutkimustulokset” voisi parhaiten tarjoilla. Tehtäisiinkö aiheesta escape room vai ehkäpä Kahoot -tietovisa?

Monialaisuutta Pääskytien kuvista -blogissa:
– Kuvis ja kotitalous yhteistyö
Kuvis ja kirjallisuus yhteistyö
– Kuvis ja biologia yhteistyö
Monialaisuuden organisointi yläkoulussa

MOKkia muualla:
Suunnittelupohja Designmuseo
Materiaaleja monialaiseen opiskeluun Finnassa

TUNNELMAKORTIT

Kuvataiteen tavoitteista T2 painottaa keskustelua, havaintojen sanoittamista ja T7 kuvien tulkintaa. Tunnelmakortit antavat lisää sanoja, joilla operoida, kun oppilaat osallistuvat keskusteluihin tai pohtivat oman työnsä tavoitteita. Korteissa on runkona kuusi perustunnetta eli Ilo, suru, viha, rakkaus, pelko, inho ja hämmästys lisättynä muutamalla variaatiolla, niin että tunnelmia on yhteensä 12 kpl. Kuva-aiheet ovat lähtöisin öljyvärimaalausten värikerroksista. Tunnelmakorttien lisäksi ”Kuviskortteihin” kuuluu myös paksu tunnepakka, yhteensä 108 pientä kuvittamatonta korttia.


Vihjeitä korttien käyttöön:

  1. Ideointivaiheessaan oleva oppilas arpoo tai valitsee itselleen tunnelman. Tunnelmasanat johdattavat hänet kuvailmaisun keinojen valintaan: millaisia värejä ja muotoja käyttäisin saadakseni tietyn tunnelman, miten sommittelen rauhallisen kuvan, mitä materiaaleja valitsen, kun haluan että teoksesta tulee hämmästyttävä jne. Oppilas jatkaa tutkimalla taideteoksia tehden havaintoja taiteilijoiden käyttämistä kuvailmaisun keinoista. Millainen tunnelma on Mona-Lisa maalauksessa? Millaisilla kuvan keinoilla tunnelma on luotu? Millaisia elokuvailmaisun keinoja on käytetty kohtauksessa, joka on kaikkien mielestä jännittävä? Jos rakennuksen julkisivu näyttää sekavalta, millaisia muotoja siinä on?
  2. Korttien graafista suunnittelua ja kuvitusta voi oppilaiden kanssa vapaasti kyseenalaistaa. Mitä värejä oppilas itse olisi valinnut kuvaamaan iloista tunnelmaa? Millaisia muotoja vihakorttiin? Entä voisiko jokin muu fontti kuvata sanaa rakastunut paremmin kuin mitä korteissa on käytetty?
  3. Oppilaita voi innostaa keksimään omia tunnelmaa kuvaavia ilmaisuja. Jos jonkun mielestä tarkasteltavan teoksen tai hänen oman työnsä tunnelma on omin sanoin ilmaistuna vaikka ”röyheä”, voidaan yhdessä miettiä mihin kategoriaan tuo tunnelma voisi kuulua.
  4. Taidetta tulkitessa katsellaan teoksia empaattisesti, eläytyen. Oppilas valitsee tunnelmakortin, joka hänen mielestään kuvaa teoksesta välittyvää tunnelmaa. Tai toisin päin: valitaan tunnelmakortti ja etsitään vastaava taideteos. Toki muissakin kuvatyypeissä, kuten uutiskuvissa tai mainoskuvissa löytyy tunnelmia tarkasteltavaksi.
  5. Elokuvan katselun jälkeen oppilaat voivat aloittaa katselukokemuksensa reflektoinnin valitsemalla kortin, joka parhaiten kuvaa oloa, jonka elokuva on heissä herättänyt. Kortti vastaa siis kysymykseen “miltä nyt tuntuu”. Keskustelua jatketaan pohtimalla millä keinoin tunnelma on teokseen luotu ja miten se välittyy katsojalle. Voiko iloinen tunnelma elokuvassa tehdä katsojan surulliseksi? Miksi?
  6. Tunteiden syntyä ja merkitystä sekä tunnetaitoja käsitellään useissa oppiaineissa uskonnosta terveystietoon, musiikista biologiaan. Tunteet ovat oivallinen monialaisten oppimiskokonaisuuksien teema.